Hyytymisiä

Taas on yhdet mestaruuskisat vähemmän ja mieli kostoa täynnä!

Haluan tässä vielä hieman ruotia itseäni ja omaa heikkoa suoritusta PM-maastoissa, sillä olihan odotukset kovempia (ja kuntokin) kuin mitä se lopullinen tulos.

En tajua kuinka annoin itseäni häiritä esimerkiksi sellaisen asian kuin se, että kengässäni tuntui pyörivän epämääräisen paljon hiekkaa juoksun alkuvaiheessa. Onneksi unohdin sen asian jossain vaiheessa. Myös se, että porukka oli kasassa vielä puolimatkassa häiritsi omaa juoksua yllättävän paljon...varsinkin kun oma fiilis ja tuntemus olivat aivan jossain muualla. Ei tälläisiin kilpailuihin tai yleensäkään kilpailuihin pitäisi lähteä vastaavanlaisella asenteella. Prkl! Anteeksiantamatonta.

Jostain kuitenkin löysin sen viimeaikoina kovasti mainostetun Raaston. Sillä paikkasin sentään jonkin verran, mutta ei tälläisiä pelejä enää viimeisellä kierroksella pelkällä Raastolla paikata.

Vaikka kaikki tavoitteet eivät siis aivan täyttyneetkään niin yksi tärkeimmistä kuitenkin. Onnistuin vastustajien psyykkaamisessa. En tosin ulkomaanlaisten, vaan muiden suomalaisten Jussia lukuun ottamatta. Koko syksyn olen OneASSiä psyykannut ja nyt se alkaa tuottamaan tulosta, kun huonollakin juoksulla onnistun hänet nitistämään. Tottakai Säipän mielestä rata oli liian mäkinen. Se oli myös todella huonopohjainen juosta. Siinä oli liikaa mutkia ja ilmakin oli liian kuiva. Mutta näitä tappioita Säippä tuskin laskee mukaan viralliseen saldoon. Siihen laskutapaan ei riitä edes matematiikan professorin taidot!

Ainoa asia mistä voin itseäni onnitella on osallistumisen ennätys Pohjoismaisiin maastomestaruuskilpailuihin. Nämä olivat jo kuudennet kisat itselleni. Ykän ikäisenä minulla on jo seitsemännettoista pohjoismaiset maastomestaruuskisat takana.

Myöhemmin samana iltana käytiin haasteottelu mansikkasuukkojen (nimi muutettu) syömisessä. Tämä ottelu käytiin mies miestä vastaan taisteluna Jarkko ”Happo” Hambergin tupaantuliaisissa, joita hän ei itsekkään tiennyt pidettävän. Raasto.comin piilokärki eksyi paikalle, kun hämäräperäinen miesjoukkio väjyi rappukäytävässä tuntitolkulla Hapon kotiin saapumista ja siinä sivussa järjesteli Hapolle jo ensimmäisiä valituksia.

Mansikkasuukkojen syömisennätystähän pitää itsellään itse Petri ”aivan valtava vatsalaukku” Saavalainen. Hänen ennätys on 28 kpl suukkoja (aika 14min). Pete kommentoi seuraavaa. Lupasin vain syödä 3 enemmän kuin muut. Siihen tarvittiin 28 kappaletta. Jos pojat rikkovat ennätyksen olen valmis parantamaan sitä. 28 kappaletta meni vielä helposti. Eihän se ole kuin 700 grammaa ruokaa. Säännöistä Pete kommentoi. Maku pitää olla mansikka. ei siis muita makuja, koska tällöin se maistuu kaikkein pahimmalle. jos väliin syö esimerkiksi mokan makuisen niin hommaahan voisi jatkaa loputtomiin. Mansikanmakuisilla se tökkää varmasti jossain vaiheessa, vaikka vatsalaukussa olisikin vielä tilaa.

Itse haasteottelussa olivat mukana monien mielestä ennakkosuosikki Säippä ja vastaan hän sai alan miehen Juha ”Fatzerila” Vesalan. Rajuun kilpaan oli varattu 75 kpl mansikanmakuisia suukkoja.

Kilpailu alkaa kuten niin tavallista Säipän hurjalla vedolla. Ensimmäisten suukkojen aikana yleisö joutuu väistelemään sinkoilevia paperikääreitä, joita ennakkosuosikki viskoo menemään ehkä jopa hieman ylimielisesti. En tiedä yrittikö hän tässä vaiheessa kovalla asenteella murtaa Fatzerilan pojan henkistä kanttia. Monien sivusta seuraavien mielestä tämä oli ehkä virhe, sillä Vesala näytti nauttivan tunnelmasta ja pusutkin maistuivat varmasti yhtä hyvälle aina vaan. Vaikka Säipän johto näytti jo varsin lupaavalta niin Vesala piti pään kylmänä, sillä tiesihän hän miten on useasti Säipälle käynyt kovan aloituksen jälkeen.

Kymmenen minuutin tiukan pusuttelun jälkeen alkoi katsomosta kuulua supinaa. Siellä oltiin huomattu, että Säippä alkaa olemaan pökerryksissä. Jotkut jopa heittivät sellaista ajatusta ilmaan, että onko tuossa koko vuoden satsi pusuja Säipälle?? No anyway. Säippä ei enää vastaillut kysymyksiin ja oli muutenkin yllättävän vaisu, vaikka tuollaisen sokeripommin jälkeen moni juoksisi ympäri seiniä. Vesalan olemus on edelleen rauhallinen. Kaveri syö tasaiseen tahtiin ja ehtii jopa sivussa kannustamaan Suomea (peli tuli samanaikaisesti televisiosta). Kiivas taisto alkaa olemaan viimeistä iskua vailla. Lopulta Säipän suukot uivat kotio = säippä puhuu norjaa = laatikko on täynnä! Suukkojen kuningas, päätuomari Pete laskee, että Säippä sai syötyä 18 pusua joka jää kaikkien aikojen huonoimmaksi tulokseksi, sillä Fazer-Vesala jatkaa mutustelua rauhalliseen tahtiin. Hän selvästi nauttii jokaisesta pusun murenastakin. Lopulta Fazer-Vesala päättää suorituksen käsien villiin heilumiseen yhdeksäntoista mansikkasuukon ja 31 minuutin jälkeen.

Yleisö oli niin villinä kilpailusta, että lupasi rahallisia ekstrabonuksia (jotka ovat muuten suurempia kuin liiton) kilpailun aikana. Raasto.comin toimitus on varma, että tämä laji tulee lyömään jatkossa kestävyysjuoksun ihan millä mittarilla tahansa mitattuna!!

-Hell