Frankfurtin maraton

Frankfurtin maraton juostiin 30.10.2005. Kyseinen paikka sijaitsee Saksassa. Myös raasto.comin toimitus oli paikalla. Seuraava kisaraportti julkaistaan vain ja ainostaan raasto.comissa.

Nopea reitti

Frankfurtin maraton on yksi Saksan tunnetuimmista maratonkilvoista Berliinin ja Hampurin ohella. Kun Berliinin miesten reittiennätys on 2.04.55, ovat Hampurin ja Frankfurtin vastaavat 2.07.27 ja 2.08.29. Naisissa Berliinin, Hampurin ja Frankfurtin ennätykset puolestaan kirjataan lukemin 2.19.12, 2.24.35 ja 2.25.12. Frankfurtin reittiä voi siis sanoa kohtalaisen nopeaksi. Tämä puolesta puhuu myös se, että esimerkiksi sellaiset raastomestarit kuin Jaakko Kero ja Marko ”vaitsa” Vaittinen ovat alittaneet 2.20 siellä. Suuruusluokaltaan Frankfurtin maraton on runsaan 15 000 juoksijan kisa eli siis hieman pienempi kuin noin 20 000 juoksijan Hampuri puhumattakaan yli 30 000 menijän Berliinistä.

Tämän(kin) vuoden maratonille järjestäjät olivat onnistuneet haalimaan tukun kansainvälisen luokan huippumenijöitä, joihin kuului myös Suomen raastovaltti Janne ”Holle” Holmen. Huippujuoksijoiden kisaa edeltävän illan palaverissä (johon raasto.com sai salakuljettua piilokärkensä Jukka Keron) syntyi juoksijoiden (ja heidän valmentajiensa) välillä kuulemma kiistaa siitä, pitäisikö kärkiryhmän jänisten vetää puolimatkaan ajassa 1.04.20 vai 1.04.40 (tarkkaa touhua). Lopulta taivuttiin siihen, että kärjen väliaika tulisi olemaan 1.04.40. Kakkosryhmän jänisten oli tarkoitus saapua puolimatkaan ajassa 1.05.20 ja tässä ryhmässä myös ”Holle” suunnitteli juoksevansa. Koska raasto.comin toimituksesta Frankfurtissa oli paikalla ainoastaan Z, suunnitelma oli hänen osaltaan saapua puolimatkaan ajassa 1.16 ja vetäistä toinen puolisko samaa kyytiä tai raastaa peräti ”negative split”, ts. juosta toinen puolisko kovempaa kuin eka.

42 km 195m

Frankfurtin maratonin erottaa monesta muusta kansainvälisestä maratonista se, että siellä lähtö on vasta klo 11. Jos ei kuulu eliittiryhmään, on syytä tunkea itsensä lähtöpaikalle viimeistään 10 minuuttia ennen starttia. Verrytellessään lähtövaatteen edessä muina miehinä eliittiryhmän seassa, raasto.comin toimittajaa vastaan juoksivat Vaajakosken koneet Matti Haapala ja Jari Lahti sekä Hämeenlinnan raastojyrä Kari Virtanen. Olipa paikalla myös mailerisuuruus Juha ”Käki” Kukkamo, joka juoksi kilvan Jaakko Herrasen numerolla. Kun edellä mainitut Suomi-pojat olivat onnistuneet raivaamaan tiensä lähtöviivalle heti eliittiryhmän taakse, olikin jo aika puhista viimeiset puhaukset ennen lähtöä.

Lähtölaukauksen pamahdettua kisaa ei ehditty juoksemaan vielä kaukaakaan, kun eliittiryhmä jo katosi raasto.comilta kauas horisonttiin. Koska reitti kierteli aluksi aivan Frankfurtin keskustassa, tuli kärki myös jossain 8 km:n kohdalla vastaan tien toista puolta. Se näytti viilettävän ohi juuri ohjeiden mukaista 1.04.40 puolikkaan vauhtia (puolikas oli lopulta 1.04.42) ja Holle rentoili kakkosryhmässä kevyen näköisesti (puolikkaan väliaika hänellä tuli olemaan 1.05.50). Raasto.comin toimittajalla sen sijaan tuntui hyvin tehdystä tankkauksesta johtuen tuossa kohtaa aavistuksen tukkoiselta.

10 km:n väliaikapiste oli todennäköisesti hieman väärässä paikassa päätellen siitä, että kaikilla tuntui toinen vitonen olleen selvästi ensimmäistä kovempi. Joka tapauksessa tämän jälkeen reitti lähti kulkemaan poispäin Frankfurtin pilvenpiirtäjien katveesta. 10km:n ja 20km:n väli oli aika lailla suoraa tietä muutamaa pientä mutkaa lukuun ottamatta. Porukka tuntui olevan voimainsa tunnossa, siksi railakkaan oloista vauhtia moni kilpakumppani pyyhki tuolla suoralla ohi raasto.comin toimittajasta, joka päätti pitäytyä toistaiseksi tasaisessa n. 3.40/km-vauhdissa veisaten viis kilpakumppanien vauhdinjaosta. 15 km:n ja 20km:n välin raasto.comin toimittaja juoksi eräässä porukassa, johon kuului joku italiaanon näköinen häiskä, joka tunki koko ajan iholle. Sille oli pakko näyttää kuinka Suomi-poika raastaa.

Puolimatkaan saavuttiin ajassa 1.16.35 eli juuri sopivassa aikataulussa. Tässä vaiheessa raasto.comin toimittajalla ei ollut tukkoisuudesta enää tietoakaan, vaan juoksu tuntui kulkevan kepoisanlaisesti. 26 km:n jälkeen reitti nousi jonkun ison maantien laitaan, missä paikalla ei ollut yleisöä yhtään, mutta eipä kulunut kauaakaan kun jo juostiin jonkun esikaupunkialueen poikki, missä katsojat kannustivat myös raasto.comin toimittajan tasoisia menijöitä.

30 km:n kohdalla juoksu tuntui edelleen hyvältä ja pian tämän jälkeen alkoi pitkä suora, joka jatkui paria mutkaa lukuun ottamatta aina 38 kilometriin saakka. 30 km:n väliajasta raasto.comin toimittaja laski loppuaikansa tulevan olemaan todennäköisesti 2.33-2.34 edellyttäen, että hyytymistä ei tapahdu. Niitä hurjapäitä, jotka olivat voimainsa tunnossa pyyhkineet ohi 10-20 km:n välillä alkoi nyt tulla selkä edellä vastaan runsain mitoin. Jonkinlaisena hidasteena tuntui olevan tosin vastainen tuuli jota vastaan raasto.comin toimittaja nojautui kuin Verderlei de Lima konsanaan.

Aina 36 kilometriin asti juoksu sujui hyvin, mutta sitten alkoikin hirvittävä raasto jalkojen tönkköönnyttyä. 37 kilometristä maaliin raasto.comin toimittaja irvisti koko ajan. Frankfurtin maratonilla on se henkisesti raskas piirre, että reitti käy noin 37,5 kilometrin kohdalla aivan maalialueen vieressä, minkä jälkeen kierretään kuitenkin vielä muutaman kilometrin lisälenkki. 38 km:n kohdalla tien toista puolta toimittajaa vastaan kohti maalia viiletti Belgian naissuuruus (ennätys 2.23) Merleen Renders. Tätä ei ollut aikaa kuitenkaan seurata kovinkaan keskittyneesti, sillä elimistössä polttava tuska vei kaiken huomion. Hampaat alkoivat narista hirvittävästä irvistämisestä noin 39 km:n kohdalla, jolloin oli pakko siirtyä Koichi Morishitan käyttämään ”kala kuivalla maalla –irvistykseen.” 40 km:n paalulla oli kansaa valtavasti ja he jaksoivat kannustaa myös raasto.comin toimittajan kaltaisia tavallisia taapertajia, mutta sitäkin kovempia raastajia.

Viimeiset 2 km 195m sujahtivat alle 8 min, mikä on raasto.comin toimittajan ennätys 40 km:n ja maalin välillä. Maaliintulo Frankfurtissa on järjestetty hienosti hallin sisälle, jossa juostaan noin viimeiset 50 m. Raasto.comin toimittajan saapuessa maaliin (2.34.46) kyseinen halli oli aivan täynnä sakkia ja tunnelma oli luonnollisesti helpottunut viimeisten kilometrien raivoamisen tauottua. Maalialueen takana olevalla anniskelualueella näkyivät olevan myös Kälviän raivoraastaja Petri Kykyri (ilman paitaa) ja Vaajakosken vetokone Matti Haapala. Raasto.comin pikahaastattelussa Kykyri (2.30.51) kertoi, että hän oli vajonnut maaliviivan ylitettyään kanveesiin, mistä mies oli kannettu ensiaputiloihin. Sieltä hän oli noussut letkunjäljet suonissaan nauttimaan järjestäjien virvokkeista. Haapala (2.32.46) taas kertoi taipaleen 35 kilometristä maaliin olleen suorastaan infernaalista tuskaa vauhdin pudottua neljään minuuttiin / km. Sisukkaasti Suomi-pojat olivat kuitenkin leiviskänsä hoitaneet.

Seuraavana päivänä raasto.comin toimittaja tapasi pikaisesti Janne Holmenin eliittiryhmän hotellin aulassa. ”Holle” kertoi olevansa hieman pettynyt aikaansa (2.14.58), koska tavoitteena hänellä oli ollut Jukka Toivolan SE:n (2.11.35) murskaaminen. 25 kilometriin asti juoksu oli kuulemma kulkenut hyvin, mutta sitten oli meno alkanut hieman painaa. ”Holle” totesi myös, että hänen mielestään reitillä puhissut tuuli ei juurikaan menoa hidastanut. Seuraavaksi hänellä on luonnollisesti tähtäimessään kevätmaraton EM-kisojen ohella.

Yhteenvetona Frankfurtin maratonista voidaan sanoa, että sen reitti on kohtalaisen nopea: siinä ei ole paljon mäkiä eikä ylettömästi jyrkkiä mutkia. Järjestelyt pelaavat siellä (kuten saksanmaalla yleensäkin) rasvatun koneen kaltaisella jämäkkyydellä. Heikkoutena kisassa on se, että reitti on melko altis tuulelle ja että 2.15-2.25 tasoisille raastajille sieltä ei kenties löydy tarpeeksi muita juoksijoita auttamaan vetotöissä viimeisen kympin tuskassa.

Teksti: Z