Raasto.com'n kolumneissa käsitellään kestävyysjuoksua koskettavia ajankohtaisia aiheita, tutkimuksia ja henkilökuvia.

Göteborgin EM-maratonien ennakointia

Maratonfanit ympäri Euroopan saavat taas katselemisen aihetta, kun 12.–13.8. juostaan kuninkuusmatkan Euroopan mestaruuksista Ruotsin Göteborgissa. Jo ennakkoon maratonin ystävien painajaisena tosin on, että maratonjuoksuja ei näytetä televisiosta kokonaan, onhan niiden kanssa samaan aikaan menossa myös muita lajeja. Karmeassa muistissa ovat Sevillan MM-kisat vuonna 1999, jolloin varsinkaan miesten maratonista ei näytetty juuri mitään. Maratonin ratkaisuvaiheiden edelle menivät silloin ohjaajan arvoasteikossa kaiken maailman pikajuoksujen alkuerät ja naisten keihäänheiton verryttelyt. Japanissa sellaista ei tapahtuisi. Toisena peikkona maratonfanien niskassa on tietenkin Universumin HUONOIN yleisurheilun selostajakaksikko Bubi Wallenius – Antero Mertaranta, joita ei pitäisi päästää mihinkään tekemisiin niin hienon lajin kuin kestävyysjuoksun kanssa. ”On kyllä todettava, että YLE:n yleisurheiluselostajien taso on surkea, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Ainakin 100 prosenttia parempaa selostusta pitäisi olla”. Suutari pysyköön lestissään, Mertaranta jääkiekossaan (lue peleissä ja leikeissään) ja Bubi selostuskopin takana röökillä.

Naisten maraton

Naisten maraton juostaan Göteborgissa kisojen toiseksi viimeisenä kilpailupäivänä, lauantaina 12. päivä kello 13.15 Suomen aikaa alkaen. Paula Radcliffen, Constantina Dita-Tomescun ja Jelena Prokopcukan poissa ollessa kenties suurimpana suosikkina kilpaan lähtee Italian Bruna Genovese (s. 1976), joka juoksi keväällä Bostonin maratonilla 2.25.28. Genovese on takonut 2.25–2.26 aikoja jo vuosikaudet ja lisäksi hän raastoi New Yorkin raskaalla reitillä viime syksynä 2.27.15. Italian maratonvalmennuksen tason tietäen on syytä olettaa, että Genovese ilmaantuu myös Göteborgin lähtöviivalle iskussa. Ateenan olympialaisissa hän oli kymmenes. Italian kivenkovasta maratoonarittarien kaartista myös Deborah Tonilo ja Giovanna Volpato ovat tänä vuonna pitäneet 2.30-rajaa pilkkanaan ja onhan heidän joukkueessaan myös Rosalia Console (ennätys 2.27.48).

Ehkä Genovesen ykköshaastajana kilpaan lähtee Venäjän Alevtina Biktimirova (s. 1982), joka viime syksynä Frankfurtissa juoksi kaikkien yllätykseksi 2.25.12 parantaen aiempaa ennätystään noin 6 minuuttia. Tänä vuonna Biktimirova on jatkanut siitä mihin syksyllä jäi juosten Bostonissa Genovesen kannoilla 2.26.58. Venäjän muukin joukkue on tasoltaan kovaa luokkaa, sillä niin Natalia Volgina, Irina Permitina kuin Albina Ivanovakin ovat tänä vuonna juosseet maratonin reilusti alle 2.30, eikä heidän viides edustajansakaan, Natalia Julamanovakaan ”Julmanova” ole jäänyt tuosta rajasta kuin henkäisyn verran. 

Mielenkiintoinen kysymys on, mitä tekee Annemari Sandell-Hyvärisen takavuosien kova kilpakumppani Serbian olympiakuutonen, Olivera Jevtic (s. 1977), joka on tänä vuonna jo ehtinyt juoksemaan Bostonissa ajan 2.29.38. Koska Jevticin nähtiin Ateenan olympiakisoissa olevan kuumassa säässä kuin kotonaan ja koska hänen ennätyksekseen kirjoitetaan 2.25.23 Rotterdamista vuodelta 2003 voi hyvinkin olla, että voittopallille Göteborgissa nousee juuri hän.

Unohtaa ei pidä myöskään edellisten EM-kisojen hopeamitalistia, Saksan Luminita Zaitucia (s. 1968), jonka tilastoaika tältä vuodelta on tosin hänelle vaatimaton 2.34.54. Kun kuitenkin tiedetään Zaitucin juosseen useita kertoja urallaan 2.26-aluisen ajan (ennätys 2.26.01 Frankfurtista vuodelta 2001), ei olisi mikään ihme, jos Luminita Z keikkuisi jälleen maratonin kärkipäässä. Hänenlaisena kokenut naarasmaratonkettu ei varmasti lähde EM-maratonille jos ei ole lyönnissä.

Romania laittaa peliin kokeneen raastokaksikon Mihaela Botezanin (ennätys 2.25.32) ja Alina Gherasimin (ennätys 2.28.17) ja näiden lisäksi kilvassa mukana on runsas joukko muitakin alle 2.30 juosseita maratonkonettaria, joista kuka tahansa voi voittaa. Näitä ovat mm. Liettuan Zivile Balciunaite (olympialaisten 14.), Slovenian Helena Javornink, Portugalin Ana Dias ja Saksan Claudia Dreher. Voittaja voi toki tulla myös näiden nimien ulkopuolelta sillä kuten tiedetään, maratonilla kaikki on mahdollista, eikä tilastoajoilla ole maratonkilvassa sentinkään virkaa.

Suomen edustajana kilpaan lähtee Maija Oravamäki (s. 1974), joka veti keväällä Hampurissa hienosti 2.35.37. Samanlainen juoksu Göteborgin raskaammalla reitillä negative splitillä höystettynä voi viedä Maijan tulosluettelossa sangen korkealle. Hyvinä kirittäjättärinä hänellä on Ruotsin naarasmaratonsusilauma Lena Gavelinin (ennätys 2.30.39) ja Anna Rahmin (2.36.35) johdolla. Luvassa Göteborgissa on siis armoton raasto, jossa peli olkoon raakaa mutta rehellistä.

Miesten maraton

Kisojen viimeisenä päivänä juostavalla miesten maratonilla (lähtö klo 13.15) on monien mielestä vain yksi suosikki yli muiden. Italian olympiavoittaja, vuoden 1998 Euroopan mestari ja kaksinkertainen MM-pronssimies Stefano ”Stefu” Baldini (s. 1971) on tottunut olemaan arvokisoissa suorastaan kamalassa lyönnissä. Lisäksi tänä vuonna hän on jo juossut Lontoon maratonilla ennätyksensä 2.07.22. Niin ylivoimaiselta kuin Stefu monen papereissa kuulostaakin, on kuitenkin syytä muistaa, että hänen arvokisahistoriastaan löytyy myös kaksi keskeytystä: Sydneyn olympiakisoissa vuonna 2000 ja Helsingin MM-kisoissa viime vuonna.

Stefun ykköshaastaja saattaa löytyä Espanjasta, sillä Julio Rey (s. 1972), tämän vuoden maailmantilaston kutonen viiden kenialaisen jälkeen, on jo ehtinyt kipittää keväällä Hampurissa 2.06.52. Tätä Reyn juoksua ei missään nimessä voi pitää yllätyksenä, onhan hän aiempina vuosina Hampurissa vetäissyt sarjan 2.07.27, 2.07.38 ja 2.07.46. Arvokisoissa Rey on kuitenkin ollut huomattavasti epätasaisemmassa vireessä kuin Baldini. Kerran hän on juossut hyvin (MM-hopeaa Pariisissa 2003 ajalla 2.08.38, jolloin hän kukisti Stefun), pari kertaa kohtalaisesti (MM 8. Helsingissä 2005, EM-pronssia Holmenin takana Münchenissä) ja pari kertaa suorastaan surkeasti (58. Ateenan olympialaisissa ajalla 2.24.54, 37. Edmontonin MM-kisoissa 2001 ajalla 2.27.59). Mikä tahansa on siis Reylle EM-maratonilla mahdollista.

Baldinin ja Rey edustamat Italia ja Espanja saavat jalkeille erittäin kovat joukkueet, sillä Italia heittää tuleen Baldinin lisäksi Francesco Ingargiolan (ennätys 2.08.49), Ottavio Adrianin (ennätys 2.09.07), Danilo Goffin (ennätys 2.08.33), Ruggero Pertilen (ennätys 2.10.12) ja ilmeisesti varamiehenä ”vanhan elviksen” Giacomo Leonen (ennätys 2.07.52, olympia 5. vuonna 2000). Häpeämistä ei myöskään ole Espanjan poikien joukkueessa, ovathan mukana vuoden 2000 Berliinin maratonin kakkonen Antoni Pena (ennätys 2.07.34), yleensä Lake Biwan maratonilla Japanissa hyvin viihtyvä Jose Rios (ennätys 2.07.42), Kamel Ziani (ennätys 2.10.18) sekä viimekesäisen Helsingin MM-maratonin kovin irvistäjä, Jose Manuel Martinez (ennätys 2.08.09). Voi tosin olla, että Martinez juoksee kisoissa vain kympin, onhan hän sen matkan puolustava Euroopan mestari ja mies on tänä vuonna taittanut vitosenkin aikaan 13.11.13. Aikataulun puolesta sekä kympin että maraton juokseminen kisoissa on tosin hyvinkin mahdollista.

Maratonin EM-kisoissa on valinnut matkakseen myös Hollannin raastohurjimus Kamiel Maase (s. 1971, ennätys 2.08.31). Yhtä hyvin Maase olisi voinut juosta kisoissa myös kympin, olihan hän Ateenan olympialaisten kympillä 14. ja on parhaimmillaan taittanut matkan aikaan 27.26.29. Maase ei toki ole harvinainen näky maratoninkaan arvokisojen kärkipäässä, mistä oivana osoituksena on Sydneyn olympiamaratonin 13. sija. Maasen joukkuetovereista varsinkin Luc Krotwaar (ennätys 2.10.13) saattaa myös olla yllätysvalmis. Kovia poikia heittää viivalle myös Portugali, kärkiniminään tänä vuonna Pariissa 2.08.55 juossut Luis Jesus (s. 1968) ja ennätysjuoksuissaan maratonin alle 2.10 taittaneet Alberto Chaica (s. 1973, Pariisin MM 4. ja Ateenan olympiamaratonin 8.), Luis Novo sekä Helder Ornelas.

Doping-pannasta juuri vapautuneen Ranskan Euroopan ennätysmiehen (2.06.36) Benoit Zwierzchlewskin (s. 1976) kunto sen sijaan on arvoitus, eikä Benoit Z:n aiemmissa arvokisaesiintymisissäkään ole totta vieköön ollut hurraamista. Sen sijaan Jaakko Keron viime talvena raasto.comiikin haastattelema Venäjän Leodid Shvetsov (s. 1969, ennätys 2.09.16) saattaa olla kova syrjä, olihan Leonid-poika Ateenen olympiamaralla komeasti 13. ja juoksi viime syksynä Frankfurtissa 2.10.05.

Alle 2.10 miehistä on vielä syytä mainita Sveitsin mielukkaasti kärjessä viihtyvä Viktor Röthlin (s. 1974), jonka esitykset arvokisoissa ovat tosin heittelehtineet kuin purjevene myrskyssä. Toki voittaja voi tulla myös sellaisten raastojyrien joukosta, jotka eivät ole urallaan vielä 2.10-rajaa alittaneet, muistettakoon vaikka Janne Holmenin raastavainen voitto neljän vuoden takaa. Maratonin arvaamaton luonne tekeekin lajista ylen kiintoisan.

Suomen maratonnelikon suurimmat toiveet kohdistuvat juuri Holmeniin (s. 1977, ennätys 2.12.10), joka viimeisten tietojen mukaan on palannut viimeistelyleiriltään vuoristosta meren pinnan tasolle ylen valtaisassa lyönnissä. Kunnossa ollessaan ”Hollella” on mahdollisuudet mihin vain, eikä 2.12.-ajat maratonilla missään nimessä kerro totuutta hänen kyvyistään. Myös Francis Kirwalla, Tuomo Lehtisellä ja Jaakko Kerolla on mahdollisuutensa kilvassa hyviin sijoituksiin, mutta tämä edellyttää täysin omaa juoksua muista välittämättä jossa vauhti säilyy tasaisen kovana alusta loppuun tai mieluummin kiristyy loppua kohti. Rohkaisuna pojille toimikoon Ison Britannian nytkin mukana olevan Dan Robinsonin (ennätys 2.13.53) hieno juoksu Helsingin MM-kisoissa viime kesänä, jossa järkevällä vauhdinjaolla juossut Robinson nousi maaliin tultaessa peräti 12. sijalle. Odotamme siis mielenkiinnolla maratonveljiemme suorituksia kansainvälisillä maanteillä.

Teksti: Z