Berliinin maraton juostiin 24.9. samannimisessä Saksan pääkaupungissa. Myös raasto.comin toimitus oli luonnollisesti paikalla siellä missä sattuu ja tapahtuu. Lue raasto.comin kisaraportti nylkkynäkökulmasta Berliinin maratonilta vain raasto.comista.

Pe 22.9.
Raasto.comin toimituksen huonoin juoksija Z herää kotonaan klo 5.00 aamulla. Hän säntää aamupalapöytään syömään puuroa ja muroja sekä lukemaan päivän lehden. Urheilusivuilla on juttu SM-maratonista. Mukava huomata, että vielä löytyy sellaisiakin urheilutoimittajia, jotka kirjoittavat muustakin kuin peleistä ja leikeistä tai moottorien kamppailusta moottoreita vastaan. Aamupalan jälkeen raasto.comin toimittaja sanoo näkemiin vaimolle ja koiralle, minkä jälkeen hän ottaa kassit kantoon, ajaa polkupyörällä 17 minuutin matkan Turun linja-autoasemalle ja hyppää Helsinki-Vantaan lentoasemalle vievään bussiin. Uran viides matka Berliinin maratonille on alkanut.

Miksi raasto.comin toimituksen huonoin juoksija sitten lähtee merta edemmäs kalaan, kun samana viikonloppuna olisi tarjolla Joutsenossa SM-maraton? Syyt tähän ovat seuraavat: 1) Berliinin maratonin reitti on maailman nopein, 2) tunnelma siellä on parempi kuin missään toisella raasto.comin toimittajan juoksemalla maratonilla, joten 3) sieltä saa sellaisia elämyksiä, joita raasto.comin toimittajan kaltainen kokenut juoksija tarvitsee pystyäkseen motivoiman itsensä lenkille. 4) SM-maratonilla raasto.comin toimituksen huonoimmalla juoksijalle ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia mitaleille, joten 5) SM-maratonin 10-15 sija ajalla 2.35-2.40 ei anna raasto.comin toimittajalle mitään. Varjopuolena Berlinissä juoksemissa on puolestaan se, että ilmastonmuutoksesta johtuen ennen maratonille sään puolesta niin hyvä ajankohta syyskuun lopussa alkaa olla liian lämmin.

Bussimatkan aikana raasto.comin toimittaja litkii tankkausjuomaa (tankkaus on aloitettu keskiviikkoaamuna sisältäen aika lailla hiilihydraattipitoista ravintoa). Lentokentälle saavuttuaan ja turvatarkastuksen selvitettyään raasto.comin toimittaja menee lentokentän levykauppaan kuuntelemaan Lordin uusinta ja ilokseen hän huomaa, että se rokkaa kuin peura. Niinpä hän ostaa kyseisen levyn ja marssii levyä kuunnellen lentokentän ravintolaan syömään pastaa.

Jonkin ajan kuluttua raasto.comin toimittaja astuu lentokoneeseen, vetää vyön kiinni ja lentää Berliinin. Sää kaupungissa on vuodenaikaan nähden kuuma, mutta ei tunnu miltään aivan tappohelteeltä. Lentokentältä raasto.comin toimittaja suuntaa kisaexpoon hakemaan kilpailunumeronsa ja aktivoimaan jalkaan kiinnitettävän chippinsä, minkä jälkeen hän suuntaa nopeasti tiensä hotelliin, joka sijaitsee kisareitin varrella noin 33 kilometrin paalulla. Hotellissa ohjelmassa on tunnin verran loikoilua ja Lordin kuuntelua, minkä jälkeen on aika lähteä lenkille. T-P K:n kanssa juostaan 9km, josta 6 minuuttia on kovaa (n. 3.27/km), jotta lihasten hiilihydraattitönkkö hieman aukeaisi. Tämän jälkeen mennään aika nopeasti syömään nuudeleita, kuunnellaan hieman Lordia, minkä jälkeen raasto.comin toimittaja vajoaa unten maille klo 22 paikallista aikaa.

La 23.9.
Maratonin aattopäivä. Raasto.comin toimituksen huonoin juoksija Z herää yhdeksän tunnin yöunien jälkeen, kuuntelee herättyään peiton alla hieman Lordia, menee aamupalalle, loikoilee tunnin peiton alla ja kuuntelee Lordia, kunnes on aika lähteä lenkille. T-P K:n kanssa juostaan 6 km hyvin hiljaa, noin 5 muutin km-vauhtia, minkä jälkeen vedetään pari n. 100 metrin kiihdytystä. Lenkin jälkeen ohjelmassa on ruokailu. Tämän jälkeen katsotaan hotellin aulan tietokoneesta SM-maran tuloksia, spekuloidaan niitä, minkä jälkeen raasto.comin toimittaja vetäytyy huoneeseensa päiväunille.

Iltapäivä kuluu maratonvalmistelujen parissa. Juomien lantraus ja juomapullojen merkkaus vie paljon aikaa. Jos Berliinin maratonin kaltaisella 40 000 juoksijan massakisassa näet meinaa käyttää omia juomia, ne on merkattava niin hyvin, että ne varmasti löytyvät juottopöydiltä ilman, että niitä pitää pysähtyä hakemaan. Juomien osalta raasto.comin toimittajan taktiikka on seuraava: kolmella ensimmäisellä juottoasemalla (5km, 10km, 15km) hän juo Maximin urheilujuomaa. 20 ja 25 kilometrin juoma-asemilla urheilujuoma on laimeampaa, mutta niiden kanssa huuhdotaan kurkusta alas Powerbarin energiageelit, jotka raasto.comin toimittaja kantaa juoksushortsiensa taskussa. Kolmeen viimeiseen juomapisteeseen (30km, 35km, 40km) tuleviin juomapulloihin raasto.comin toimittaja teippaa kiinni kofeiinia sisältävät Powerbarin energiageelit, jotka hän nauttii laimean urheilujuoman kera.

Loppupäivä kuluu Lordin kuuntelun, TV:n katselun ja yleisen makoilun parissa. Kello 19 on ohjelmassa päivän viimeinen ruokailu hotellin ruokalassa, pastaa vielä viimeisen kerran. Myös pari Kälviän poikaa tulee käymään hotellissa, jossa heidän kanssaan vaihdetaan muutama sana. Hieman jutellaan myös muiden maratonhenkisten ihmisten kanssa, jonka jälkeen on aika vetäytyä omaan koppiin odottamaan kidutuspaaluun pääsemistä. Viimeisten tarkastelun jälkeen (numerolappu kiinni kisapaidassa, chippi kiinni kisakengissä, juomat OK) jälkeen valot sammuvat klo 22.30 ja raasto.comin toimittajan pää putoaa tyynyyn.

Su 24.9.
Maratonpäivä. Raasto.comin toimituksen huonoin juoksija Z on tilannut herätyksen klo 5.30 ja oma kello on herättämässä samaan aikaan (tuplavarmistus), mutta kone herättää raasto.comin toimituksen huonoimman juoksijan jo klo 5.00. Hän kuuntelee hieman Lordia, juo puoli litraa urheilujuomaa verensokerin nostamiseksi yön jälkeen ja hyökkää aamupalalle tasan klo 6.00. Hyvin tehdystä tankkauksesta johtuen ei ole yhtään nälkä, mutta silti raasto.comin toimittaja syö hieman puuroa ja mysliä. Tämän jälkeen hän juo vielä lisää urheilujuomaa.

Koska omat juomat on toimitettava järjestäjille klo 7.30 mennessä, on raasto.comin toimittaja yhdessä T-P K:n kanssa tilannut taksin hotellin eteen klo 6.55. Juomat otetaan kantoon, kisavehkeet laitetaan päälle ja lähdetään kohti kisapaikkaa. Miljoonakaupungin katuja on aika paljon jo suljettu maratonin takia, joten taksikuski joutuu hieman raastamaan yrittäessään ajaa raasto.comin toimittajan ja T-P K:n mahdollisimman lähelle Brandenburgin porttia ja hyvin äijä siinä onnistuukin. Branderburgin portilta (jossa on 42 km:n paalu) muutama sata metriä kisa-alueelle käveltyään raasto.comin toimittaja ja T-P K saavat vietyä omat juomansa järjestäjille. Ensimmäinen huoli on ohi. Enää täytyy vain hoitaa itsensä ajoissa lähtöpaikalle ja juosta 42km 195m. 1 tunti 30 min ennen kisan alkua raasto.comin toimittaja vetää vielä energiageelin naamaansa.

Ohjelmassa on makoilua puiston penkillä aina klo 8.15 asti, jonka jälkeen luovutetaan varusteet kisajärjestäjille. Kamojen jättämisen jälkeen Raasto.omin toimittaja jättää päällensä kisa-asun lisäksi vielä vanhan kalsaripaidan, joka on tarkoitus heittää päältä viime hetkellä ennen lähtöä. Tämän jälkeen vuorossa on kävely oman lähtökarsinan lähelle, 1 km verryttelyä + 3 kiihdytystä, meno lähtökarsinaan klo 8.45, kalsaripaita pois päältä, viimeiset puhaukset ennen lähtöä ja kello 9.00 startti.

Pamauksen kuultuaan raasto.comin toimittaja säntää matkaan. Tavoitteena on juosta maraton läpi 3.40km-vauhtia ja niinpä muutamien ensimmäisten satojen metrien aikana raasto.comin toimittaja tunnustelee vauhtia. Tuota pikaa hän löytää mielestään 3.40-rytmin, minkä myös kello todistaa: 3 ekaa tonnia kaikki tasan 3.40. Ennen ensimmäistä juomapistettä raasto.comin toimittajaa hieman askarruttaa, löytääkö hän oman pullonsa pöydältä. Huoli on kuitenkin aiheeton, sillä pullot on merkattu siksi hyvin, että jo useita kymmeniä metrejä ennen pöytää hän tunnistaa pullonsa lukuisten muiden pullojen joukosta ja nappaa sen mukaansa vauhtia hiljentämättä. Vitosen paalu tulee vastaan ajassa 18.20.

Tasainen meno jatkuu. Tuuli on kovempi kuin raasto.comin toimittaja on kokenut Berliinissä koskaan, joten hän pyrkii pysyttelemään aina jonkun juoksijan selän takana voimiaan säästellen. Valitettavasti tämä vaikuttaa muidenkin vetohaluihin ja 10 kilometriä ohitetaan ajassa 36.47. Suuressa juoksijamassassa porukka elää koko ajan, välillä joku menee ohi ja välillä joku ohitetaan. Kun raasto.comin toimittaja peesaa porukan vetomiestä, alkaa tämä vähän ajan kuluttua kiemurrella kuin käärme haluamatta halkoa tuulta vastatuulessa. 

15 kilometriin kuluu aikaa 55.20, joka on aavistuksen hiljaisempaa vauhtia, mitä raasto.comin toimittaja olisi halunnut. Hän päättää kuitenkin odottaa vielä ennen kuin lähtee puskemaan vastatuuleen, sillä 11 aiemmin juoksemallaan maratonillaan hän on oppinut ainakin sen, että maratonin toisella puoliskolla tarvitaan joka ainoa voimanripe mitä koneesta lähtee. Ennen puolimatkaa on siis turha säntäillä. 15 kilometrin juomapiste on viimeinen, jossa raasto.comin toimittaja juo pelkkää urheilujuomaa.

19 kilometrin jälkeen raasto.comin toimittaja kaivaa taskustaan ensimmäisen energiageelin ja huuhtelee sen alas 20 kilometrin juoma-asemalla. Puolimatka ohittuu ajassa 1.17.58, mikä on noin minuutin hiljempaa kuin mitä raasto.comin toimittaja oli etukäteen suunnitellut. Juoksu tuntuu kuitenkin erittäin hyvältä ja heti puolimatkan jälkeen hän säntää vetämään juoksuporukkaansa tavoitteenaan negative split. Tuota pikaa raasto.comin toimittaja huomaa olevansa yksin omassa yhden hengen juoksuporukassaan. Liian kovaa aloittaneita maratoonareita alkaa tosin tulla jo tässä vaiheessa selkä edellä vastaan. Kälviän pojilla ei jostain syytä kulje ja Pirkolan tuttu hahmo tulee vastaan jossain 23 kilometrin paikkeilla ja 26 kilometrin kohdalla on vuorossa Hautamäki. Omasta kulkemattomuudestaan huolimatta Hautamäki jaksaa kannustaa myös raasto.comin toimittajan kaltaista tökkijää.

25 kilometrin kohdalla huiviin vedetään viimeinen tavallinen geeli, jatkossa ne tulisivat olemaan kofeiinipitoisia. Vastatuuli välillä 22-32 km on hirveä, mutta peesiä ei ole tarjolla. Yksin on painettava tuleen. 30km:n väliaika (1.50.57) onkin pettymys. Mahdollisuudet omaan ennätykseen (2.33.19) alkavat olla olemattomat. Onneksi kuitenkin joku espanjalaisen näköinen häiskä painaa takaa ohi noin 10 km maalista ja raasto.comin toimittaja iskeytyy öljyyn kuin hai. Samaan aikaan myös T-P K tulee ohitetuksi joka karjuu keuhkonsa pihalle kannustaessaan huonompaansa.

Espanjan häiskä vetää todella tasaisesti ja raasto.comin toimittaja huomaa pysyvänsä völjyssä. Hän tajuaa vetävänsä maratonin jälkipuoliskoa nyt hyvin lähellä negatiivista splittiä, mikä luonnollisesti antaa uusia voimia. Jos suurella massamaratonilla onnistuu säilyttämään vauhtinsa suunnilleen ennallaan, tarkoittamaa tämä sitä, että ohittelee porukkaa koko ajan, sillä 90 prosenttia porukasta aloittaa kisan sen päivän kuntoonsa nähden liian kovaa. Sekin antaa voimia taisteluun. Samoin sitä tekee yleisön kannustus, joka on välillä suorastaan korvia huumaava. Järjestäjien mukaan Berliinin maratonia seuraa reitin varrella noin miljoona ihmistä ja sen kyllä kuulee.

Hieman ennen 35 kilometrin paalua edessä näkyy Kykyrin hahmo, joka jaksaa kannustaa raasto.comin kaltaista, normaalisti itseään selvästi huonompaa juoksijaa rehdin maratonkoneen lailla, vaikka hänellä itsellä onkin päällä täydellinen kulkemattomuus. 35 kilometrin juoma-asemalla oleva geeli alkaa olla tarpeen, sillä nyt ensimmäistä kertaa kisassa raasto.comin toimittaja huomaa energian olevan vähissä. Geeli kihahtaa kuitenkin päähän jo parin minuutin jälkeen, ja raasto.comin toimittaja jaksaa roikkua espanjalaisen völjyssä. 37 kilometrin kohdalla suomalaiskatsoja tarjoaa raasto.comin toimittajalle kofeiinigeeliä, mutta hän kuitenkin kieltäytyy, sillä uusi annos moista ainetta on odottamassa 40 kilometrin paalulla. Sen sijaan jatkuvasti nousevassa lämmössä raasto.comin toimittaja kaataa päälleen pullon vettä (kuten hän on tehnyt joka vesiasemalla kisan alusta lähtien).

40 kilometrin paalu tulee vastaan ajassa 2.28.20 (tässä vaiheessa pitäisi olla jo maalissa) ja raasto.comin toimittaja heittää viimeiset energiat huiviin. On kyseenalaista, onko 40 kilometrin kohdalla nautitusta energiasta enää mitään hyötyä 2,2 kilometrin päässä maalista, mutta raasto.comin toimittaja on huomannut sen henkisesti tärkeäksi itselleen. 35-40 kilometrin mittainen pätkä näet tuntuu maratonilla niin pitkältä, että on henkisesti tärkeää kun tietää jotain olevan tarjolla 40 kilometrin juomapisteellä.

Noin kaksi kilometriä ennen maalia reitti kääntyy pitkälle loppusuoralle, jonka päässä häämöttää Brandenburgin portti. Tätä suoraa hampaat irvessä takoessa raasto.comin toimittajasta tuntuu siltä, että portti ei tule yhtään lähemmäksi. Jokainen minuutti tuntuu huomattavasti sitä pidemmältä ajalta ja jokainen metri ainakin kymmeneltä metriltä. Hirveällä raastolla portti alkaa kuitenkin suurenemaan silmissä ja noin 42 kilometrin paalulla raasto.comin toimittaja juoksee portin läpi rinta rinnan jo 32 kilometristä peesaamansa espanjalaisen kanssa. Vielä viimeinen 195 metrin puristus ja maali koittaa raasto.comin toimittajalle nettoajassa 2.36.18. Heti ensimmäiseksi maaliin päästyään hän menee kiittämään espanjalaista vetojuhtaansa, joka paljastuukin jenkki Oscar Asin Arranziksi. Asin Arranz sanoo: ”raastoimme viimeiset kilometrit kovaa.” Samaa sanoo myös kello, jonka mukaan toista kertaa maratonurallaan raasto.comin toimittaja pystyi juoksemaan 40 kilometrin ja maalin välin alle 8 minuutin. Muuten loppuajassa ei kuitenkaan ole hurraamista.

Maalialueen läpi kävellessään raasto.comin toimittaja nauttii järjestäjien virvokkeista frendaten samalla erään norjalaisen maratonsahaajan kanssa. Järjestäjien hierontapenkille mentäessä seuraan lyöttäytyy myös T-P K (2.38.02), jonka aika on OK siihen nähden, että tämä aikoinaan maratonin 2.19.05 juossut hurjimus on vuoden aikana harjoitellut varmaan neljäsosan siitä mitä raasto.comin toimittaja. Siinä on miesten lahjakkuudessa vähän eroa.

Raasto.comin toimittaja ja T-P K hakevat kamansa ja ajavat taksilla hotelliin. Taksin lämpömittari näyttää lämpötilaa 24,2 astetta, joten monilla maratonreitillä vielä taivaltavilla on edessään tuskainen kuumuushorkka (myöhemmin kävi ilmi, että kyseessä oli kuumin sää koskaan Berliinin maratonin historiassa). Hotelliin päästyään raasto.comin toimittaja tarkistaa netistä aikansa, kirjoittaa raasto.comiin tunnelmiaan ja vetäytyy huoneeseensa puhkomaan verisiä rakkojaan ja kuuntelemaan Lordia. Suihkussa käytyään ja hetken huilailtuaan on aika mennä syömään. Loppupäivä / ilta kuluukin syödessä, levätessä (Lordia kuunnellessa, sillä kone hylkii unta) ja maratoonareiden kanssa frendatessa.

Illalla raasto.comin toimittaja käy kisabanketissa tavoitteenaan saada Hailen ja Kurao Umekin nimmarit (vuonna 2003 raasto.comin toimittaja sai Berliinissä Tergatin nimmarin ja vuonna 2001 Naoko Takahashista hyviä kuvia), mutta tällä kertaa lihamuuri raasto.comin toimittajan ja em. henkilöiden välillä on niin suuri, että siihen ei ole mitään mahdollisuuksia. Haile pitää maratoonareille hienon puheen, jossa hän onnittelee kaikkia maaliin juosseita tasosta riippumatta. Siinä on raasto.comin toimittajan miestä sympaattinen heppu ja aivan toista maata, kuin kirveellä veistetty maamiehensä Kenenisa ”kiila” Bekele. Palattuaan hotelliin n. klo 24 raasto.comin toimittaja kuuntelee vielä hieman Lordia ennen kuin menee nukkumaan klo 1.00 yöllä.

Ma 25.9.
Maratonin jälkeinen päivä. Raasto.comin toimituksen huonoin juoksija Z herää jo 5.30 aamulla, sillä maratonin jälkeen kone hylkii unta. Hän kuuntelee hetken aikaa Lordia, käy netissä ja menee aamupalalle klo 6.30. Tämän jälkeen hän torkkuu puoliunessa klo 8.30 asti, minkä jälkeen on aika pakata kamat kasaan kotimatkaan varten. Kamat pakattuaan raasto.comin toimittaja käppäilee hieman kaupungilla ja lähtee klo 11.30 lentokentälle. Kone Suomeen nousee ilmaan klo 13.30 ja perillä Helsingissä ollaan Suomen aikaa klo 16.30. Matkatavarat saatuaan raasto.comin toimittaja hyppää bussiin, joka on Turussa klo 19.35. Tämän jälkeen hän polkee polkupyörällä 17 minuuttia kotiin, jossa vaimo ja ennen kaikkea koira ovat innokkaina vastassa. Nyt alkaa maratonunivelka painaa toden teolla päälle ja valvottuaan väkisin pari tuntia, vaipuu raasto.comin toimittaja syvään uneen herätäkseen taas aamulla suunnittelemaan uusia maratontavoitteita. Toivoa sopii, että maraton kulkisi jatkossa kovempaa ja että ero kärkeen ei olisi yli puolta tuntia.

Teksti: Z